Lukion ensimmäisellä luokalla kirjoitimme ystäväni kanssa kahvilakolumniblogia (sittemmin piilotettu). Selailin sen sisältämää muutamaa postausta, ja erään kerran olimme kirjoittaneet näin:
Kahvilat on monella tapaa kuin poikaystäviä: täysin turhia, mutta välttämättömiä, vähän niin kuin kynsien lakkauskin. Niihin kyllästyy nopeasti, mutta palaa kuitenkin aina takaisin. Tarjolla on aina samaa vanhaa: joskus kitkeränä, joskus taas ei. Niihin voi purkaa aggressioitaan, laittaa maksun talon piikkiin, poistua hengähtämään tupakalle. Kehitellä draamaa. Näyttäytyä.
Polkkatukan metsästys taas on vaikeampaa. Omalta kannaltaan. Sillä hiuksia ei pysty, harmi vain, kasvattamaan repimällä. Olen kokeillut.
Hah hah. Yhtä absurdia on myös Berliinin yöelämä. Tai pitäisi varmaankin sanoa juhlakulttuuri – täällä kun on mahdollista herätä seitsemältä sunnuntaiaamuna ja liittyä hullujen juhlijoiden joukkoon. Tapasin taannoin joukon ihmisiä, jotka olivat tulleet käymään – sittemmin jäädäkseen. Kuten kuulemma “kaikki” täällä. Kahdeksi kuukaudeksi ei ole realistista tulla tähän ihmemaahan, he kertoivat, ja sanoivat että tavataan vuoden päästä. Heh-heh. “Mikä Berliinistä tekee sitten niin erikoisen?” kysyin. Katselin ympärilleni siellä käytäväkapakassa jossa sillä hetkellä satuimme olemaan; jossain niistä paikoista joihin päästäkseen pitää joko “tietää minne mennä” tai “tietää tyyppejä jotka tietävät”… Artsumusiikki soi, ihmiset sukupuolesta riippumatta huojuivat helmoissaan silmät selällään. Tosiaankin ihmemaa.
“Täällä voi olla vapaa”, tyyppi sanoi ja nappasi savukkeen kaverinsa huulilta.
Miten vain, ajattelin, ja lähdin vetämään. Minulle vapaus merkitsee muutakin kuin mahdollisuutta vetää päänsä täyteen mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Eikö hulluja bileitä löydy kaikkialta? Kaupunkina tämä on kuin mikä tahansa. Missä tahansa kaupungissa on kaikkein parasta asua siellä tylsimmällä alueella, herätä aamulla, tehdä puuroa, nauttia pikakahvinsa hiljaa.
“Olla vapaa” täällä tuntuu tarkoittavan “olla vapaa tietyllä tavalla”. Itse vedän kännini mieluummin niissä jalkapallobaareissa, kantapeikkojen kanssa huonoa saksaa heittäen ja korttia lyöden.
Keine Kommentare:
Kommentar veröffentlichen