Tylsyysviikko

Joissakin blogeissa harrastetaan erilaisia teemaviikkoja.

Me päätimme aloittaa tällä viikolla tylsyysviikon, tilin saldon ja peilikuvan innoittamana ja Puolan uuvuttamana. Niin pienellä budjetilla kuin mahdollista, kuitenkin viihtymisen rajoissa. Kämppiskin sairastui sopivasti, ulkona sataa ja minäkin pääsen naimisiin yleisen kirjallisuustieteen teoriakirjojen kanssa. Näin hurjaa elämää täällä Berliinissä, syntien metropolissa. Kotielämää ylläpitääksemme tein pari täsmähankintaa elämänlaatua parantamaan: Spotify Premium & kuukauden nettihesari. Hyvästi Aleksi Valavuori, Jonathan ja uutispimento! (Vaikka ennen lähtöä uhosinkin lukevani palattuani Faustin alkukielellä sekä etu- että takaperin, on Die Zeitin lukeminen jostain syystä jäänyt vähän retuperälle.)

Pienellä budjetilla eläminen onnistuu täällä kyllä varsin hyvin. Verratakseni: puolen litran tuopponen lähikapakassa n. 1,8 euroa; aamiainen kahveineen, sämpylöineen, juustoineen ja makkaroineen 2,9 euroa; elokuvalippu 4,5 euroa (ja valikoimana sellaisia herkkuja kuin Godardin Vivre sa vie, Prénom Carmen, Alphaville ja Pierrot le fou, Curtizin Casablanca tai Wendersin Der Himmel über Berlin, alle Original mit Untertiteln!); aiemmin tulin maininneeksi lähikaupan euron viinipulloista; metroissa olemme loistokettuja välttelemään tarkastajia; ja nämäkin ovat vain niitä ylimääräisiä menoja joista karsia… Aamulla nälättäessä voi lähteä Mitteen paikalliseen Aamuruskoon, Kastanienalleen Morgenrotiin, jossa järjettömän maistuva viikonloppubrunssi kustantaa 4-8 euroa varallisuudesta riippuen. Ja tällä viikolla meillähän ei paljon varaa ole.

Olisi ehkä kannattanut kokeilla Morgenrotin sunnuntaibrunssi viime viikolla edellisviikon sijaan, lämpöasteita oli päivällä ollut parinkymmenen verran. Jostain syystä tämä oli meiltä mennyt kokonaan ohi, syynä varmaankin strukturalismi tai vähintäänkin jälkistrukturalismi, tai joku muu yhtä paska jäbä. Mutta ihan kuin meitä kiinnostaisi, tämä +3 ja sumu on muutenkin paljon dekadentimpi vaihtoehto.